
Akillesjännevammat Padelissa: Jopa vuosi offilla peleistä
Akillesjännevammat syntyvät Padelissa tyypillisesti tilanteissa, joissa vaihdetaan nopeasti suuntaa pisteen aikana tai pinkaistaan juoksuun. Vaikka akillesjänne on hyvin kuormitusta kestävä, pitkään peleistä sivussa olleille tai vähän muuta liikuntaa harrastaville voi syntyä helpommin vammoja. Tästä syystä alaraajojen lämmittely ennen pelejä ja erityisesti pohjelihasten vahvistaminen oheisharjoittelun yhteydessä on tärkeää.
Mikä on akillesjänne?
Akillesjänne on yksi ihmiskehon kestävimmistä osista. Se sietää jopa satojen kilojen hetkellistä kuormitusta. Kestävyyttä totisesti tarvitaan, sillä akillesjänteeseen kohdistuu äärimmäisen kovia voimia, kun ihminen hyppii ja juoksee. (Aamulehti, 2018)
Akillesjänne kiinnittää pohkeen suuret lihakset kantaluuhun. Akillesjänteen kipeytyminen johtuu useimmiten jänteen tulehduksesta. Harvinaisempi ja vakavampi aiheuttaja on akillesjänteen repeämä. (Terveyskirjasto – akillesjänne, 2020)
Akillesjännevamma padelissa
Akillesjänteen repeämä voi syntyä reippaan liikunnan aikana, etenkin pallopeleissä (sulkapallo, tennis, puulaakilentopallo jne.). Tavallisimmin kyseessä on 30–50-vuotias mies, mutta repeämiä voi syntyä muun ikäisilläkin ja naisilla. (Terveyskirjasto – akillesjänne, 2020)
Liukas kentän pinta, sopimattomat pelikengät, aiempi tulehdus akillesjänteessä ja huono tuuri. Kaikki edellämainitut asiat voivat johtaa akillesjänteen repeämiseen. Padeltiedossa lyöntiesimerkkejä esittelevän Jessen akillesjänne katkesi 2020 kesällä kun hän liukastu padelkentällä. Kyseessä oli tavallinen pelitilanne alkupallottelun jälkeen. Tässä on hänen tarinansa akilesjännevamman vaiheista ja hoidosta.
“Lämmittely ennen peliä on tärkeää. Jos et lämmittele lihaksia ja jänteitä, on suurempi riski loukkantua. Minä tosin lämmittelin tällä kertaa, mutta vasemmassa nilkassani oli tuntunut outoa kipua viimeiset pari viikkoa. En kuitenkaan osannut yhdistää sitä siihen tosiasiaan, että todennäköisesti akillesjänteeni oli tulehtunut liikarasituksesta. Akillesjänteen repeämä syntyi, kun liukastuin lähtiessäni hakemaan vastustajan iskulyöntia. Tasapaino petti ja kuului kova pamaus jonka kuulivat myös pelikaverinikin kuulivat. Todella kova äkillinen ja lähes sietämätön kipu tuntui nilkassa muutamien minuuttien ajan ja kärsin kentän pinnassa. Pelit loppuivat siihen ja pelikaverini tilasivat ambulanssin paikalle. Ensihoitajat totesivat jänteen revenneen ja veivät minut käymään päivystyksessä. Tässä vaiheessa olin jo varannut ajan ortopedille Pohjola-sairaalaan seuraavalle päivälle ja päivystyksestä sain mukaani kainalosouvat ja tsempintoivotukset. Sairaalassa sain eteeni vaihtoehdot vamman hoitoon. Edessä oli joko leikkaus tai pelkän kipsin kanssa kuntouttaminen. Paranemisennusteet kyseisissä hoitomuodoissa ovat jokseenkin samat. Itse päädyin lopulta leikkaukseen. Varasimme jänteen operoinnille ajan viikon päähän ja lähdin kömpelönä kotiin kainalosauvojen avustamana.”, Jesse muistelee.
Akillesjännevamman hoito- ja kuntoutus
Akillesjännevammojen paraneminen kestää. Jessellä padelit ja muutkin urheilut keskeytyivät yli puoleksi vuodeksi. Ensin täytyi pitää kovaa kipsiä jalassa viikon verran ja tämän jälkeen taiteiltiin walker saapaskipsin kanssa noin 8 vikkoa. Vasta tämän jälkeen pääsi kokeilemaan kävelyä ilman tukea. Kuntouttava fysioterapia aloitettiin noin neljän kuukauden päästä vamman synnystä. Padelkentälle Jesse pääsi vasta 6 kuukauden jälkeen. Kuntoutus vaati kärsivällisyyttä ja malttia, eikä pelikentälle ole heti asiaa. Kaikki akillesjännevammat eivät onneksi ole niin vakavia. Helpommallakin voi päästä!
Akillesjänteen repeämä voidaan hoitaa joko leikkauksella tai ilman leikkausta. Osittainen akillesjänteen repeämä paranee usein kuntouttavalla hoidolla. Kokonaan repeytynyt akillesjänne paranee usein kipsihoidolla, jos repeämästä on kulunut korkeintaan 2 viikkoa. Muissa tapauksissa tarvitaan leikkaushoitoa. Leikkauksen ja kuntoutumisen jälkeen suurin osa pystyy harrastamaan urheilua entiseen tapaan. Leikatuilla henkilöillä akillesjänteen repeämä uusiutuu vain 1–2:lla sataa leikattua kohden. (Terveyskirjasto – akillesjänne, 2020)
Akillesjännevamman ennaltaehkäisy
– Pelaamisen ja juoskuliikunnan rajoittaminen, kun akillesjänne on kipeytynyt tai herkkänä
– Kunnollinen alaraajojen lämmittely ennen pelejä tai treenejä: esimerkiksi hyppynarulla hyppely ja venytykset
– Akillesjänteen, syvien pohjelihasten sekä niljan ja jalkaterien koukistajien maltillinen venyttely (lue Aamulehden artikkeli)
– Pohjelihasten vahvistaminen ja nilkan verenkierron lisääminen harjoitteilla lajiharjoittelun ohessa: kahden ja yhden jalan pohjenousut sekä “varpaillakävely”
– Pohjelihasten staattisen pidon harjoitukset
– Kysy harjoitteluneuvoja fysioterapeutiltasi
Vastuuvapautuslauseke:
Tämä blogi ei sisällä hoitosuosituksia eikä lääketieteellisiä neuvoja. Kirjoittaja ei ole terveydenhoitoalan ammattilainen tai liikuntatieteilijä. Käänny akillesjännevaivoissasi lääkärin puoleen. Kysy yksilölliset harjoittelu- ja treenivinkit fysioterapeutiltasi.
Lähteet:
Lääkärikirja Duodecim – Terveyskirjasto
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00901
(artikkeli “Akillesjänne (kantajänne)”, Sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki. 16.11.2020)
Aamulehti, Jumppa ja venytys pitävät akillesjänteet kunnossa – Varttitunnin harjoitus 3-4 kertaa viikossa voi säästää vammalta
https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/art-2000007497317.html
(artikkeli, Riku Lavia, 26.3.2018)